Luentomuistiinpanot

                                                                             

Kansainvälisen oikeuden luentomuistiinpanot

Riina-Maria Peltola 516764

Luento 6.9.

-          Kansainvälinen yksityisoikeus ja julkisoikeus on yhdistynyt, muodostaen kansainvälisen oikeuden

o   ei enää selvää jakoa näiden välillä

-          Kansainvälinen oikeus säätelee pääasiallisesti valtioiden välisiä suhteita

o   voi olla vaikutuksia myös yksityisiin tahoihin (organisaatiot, yritykset ja valtioiden kansalaiset)

§  ihmisoikeusrikkomukset ja muut kansainväliset rikokset

Kansainvälisen oikeuden luonne

1)      Heterogeeninen (genesis)

§  Kansainväliset instituutiota (joissa valtiot osallisena), EU, kansainväliset sopimukset

§  Koostuu useista eri lähteistä

·       alkuperä mm. valtioilta, kansainvälisiltä yhdistyksiltä

2)      Harhaoppinen (doxa)

§  Useita erilaisia lähestymistapoja kansainväliseen oikeuteen

·       monia eri tapoja tulkita

o   kehittyvät maat, USA, Pohjois-Korea, Eurooppa

o   näyttää eriltä eri taustoista tuleville henkilöille ja tahoille

·       Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa tulita kansainvälisenoikeuden doktriineja

·       Kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ) tuomarit ovat lähtöisin eri maista (15 tuomaria)

·       Useita eri kansainvälisiä oikeuksia, kuten kansainvälinen rikostuomioistuin, kansainvälinen ihmisoikeustuomioistuin, - merioikeus…

o   mahdollisuus usein valita mihin tuomioistuimeen asiansa vie

§  usein toimivallat menevät päällekkäin ainakin joiltain osin

§  Edes kaikki EU:n maat eivät ole perustuslaillisia demokratioita, saati sitten kaikki maailman maat

·       noin 40-80% maista perustuslaillisia demokratioita, riippuen siitä kuinka tiukka määritelmä annetaan.

3)      Pluralistinen

§  Moniarvoinen

§  Ei edes mahdollista saada kaikkia tulkitsemaan sääntöjä samalla tavalla

§  Ei universaaleja nimiä

§  Ei mahdollista saada kaikkia tekemään kaikkea samalla tavalla

§  Järjestelmä

·       sopimukset ja normit

·       tapaoikeus

·       käytännöt ja toimintatavat

·       vakinaistuneet tulkinnat

·       elimet ja organisaatiot

§  Sääntöjen yksityiskohdat voidaan usein päättä alueellisesti

·       eri puolilla maailmaa on hyvin erilaiset tilanteet

o   tismalleen sama tapa ei voi soveltua joka paikkaan

4)      Fragmentoitunut v. yleinen

§  Kaikki osa-alueet erillisiä oikeudenaloja vai kaikki osana kansainvälistä oikeutta?

§  Eri toimielimet näkevät saman asian hyvin eri tavalla (esimerkiksi ympäristön suojeleminen)

§  yleiset ydinsäännöt, doktriinit yms. tekevät kanainvälisestä oikeudesta yleisen (generalism)

·       periaatteita, jotka ovat osa kaikkea kansainvälistä oikeutta

·       toiminta-alue kaikille sama

§  Fragmentoituminen ei välttämättä ole huono asia

·       Voi olla hyvinkin tarpeellista nyky-yhteiskunnassa

·       Asiantuntijat ovat hyvin kaukana toisistaan, joten kenelläkään ei ole täyttä ymmärrystä siitä mitä jollain toisella alueella tapahtuu

o   ison kokonaisuuden hahmottaminen vaikeaa, perusperiaatteet vaikeasti havaittavissa

§  Vaikkakin eri osa-alueilla on hyvin eri säännöt, on syvemmällä tasolla kuitenkin löydettävissä yhteinen ydin

Ovatko ihmisoikeudet universaaleja?

-          Kyllä ja ei

o   Ne ovat levinneet ympäri maailmaa

o   Kaikki ihmiset kaikissa maailmankolkissa eivät siltikään saa niitä osakseen

o   Edelleen enimmäkseen eurooppalainen illuusio

-          Vaikka ihmisoikeudet on julistettu lähes joka maassa, kyseessä ei ole laki eikä ihmisoikeuksia voida näin ollen pakottaa noudatettaviksi

Doktriinit

-          Kansainvälisen tuomioistuimen perussääntö artikla 38, Kodifikaatio lähdeopista

o   mihin lähteitä tuomioistuin voi käyttää

o   Ensisijaiset lähteet

§  kaikki lähteet ovat yhtä vahvoja oikeudessa

§  sopimukset

·       kahden valtion väliset tai useiden valtioiden väliset (bileteral & multilateral)

§  kansainvälisen oikeuden yleiset tavat (periaatteet, jotka on hyväksytty käytännössä lakeina)

§  yleiset oikeusperiaatteet

o   Toissijaiset lähteet

§  Voivat täydentää argumentaatiota

§  eivät ole sitovia

§  ennakkotapaukset

·       käytännössä tapaoikeus on tehnyt ennakkopäätöksistä enemmänkin ensisijaisen lähteen, vaikkakin on selvästi ilmaistu, että tuomioistuimen päätös on sitova vain riidan osapuolten välillä

o   Kohtuus

o   Tuomioistuimen on tuomittava oikeudenmukaisesti ja reilusti (art. 38(2))

§  ex aequo et bono

·       Natsikokemukset à ei oikeudellista termiä natsien rikoksille, joten keksittiin uusia, jotta oikeus toteutuisi

·       tapaoikeuden määritelmä kohtuudesta (epäjohdonmukainen, oikeus ja kohtuus vai kiistaton?)

·       Tuomioistuimella on mahdollisuus olla noudattamatta lakia, jos sen on syytä epäillä siitä johtuvaa lopputulosta

o   epäoikeudellinen argumentaatio sallittua

-          Tapaoikeuden luominen kansainvälisessä oikeudessa artikla 38(1(b))

o   Yleinen käytäntö = valtioiden käytäntö

§  Johdonmukaisuus/yhtenäisyys

·       sinnikäs vastustaminen

o   jokin valtio ei hyväksy

o   se, että yksi valtio ei hyväksy käytäntöä, ei tarkoita ettekö kyseistä sääntöä enää olisi à ei vaadita 100% yhdenmukaisuutta

§  Kesto

§  Yleisyys

·       kokonaisuudessa merkittävä määrä toimijoita luo yleisyyden

·       Tilannekohtaista, mikä määrä lasketaan merkittäväksi

o   On hyväksytty lakina

§  Opinion Juris

a.      Hyväksytty lakina

b.      Kansainvälinen tapaoikeus

-          ICJ 1951 Anglo-Norwegian Fishers UK v NOR

o   Britannialaiset kalastajat tulivat Norjan rannikon läheisyyteen kalastamaan

§  Merioikeuden mukaan ainoastaan 3 mailia vedestä voidaan vaatia itselleen suvereeniuden perusteella (meren vapaa käyttöoikeus, freedom of the sea)

o   Norjalaiset kalastajaset eivät pitäneet, kalakannat eivät ole loputtomat

o   Norjalaiset väittivät, että brittien toiminta tuhoaa heidän kalastuskulttuurinsa, kalastajien talouden jne.

§  Norjan valtio ilmaisi jatkuvasti ja virallisesti sinnikästä vastustusta (presistent objector) Briteille heidän toiminnastaan

§  ICJ vahvisti doktriinin poikkeuksena KV tapaoikeuden sitovuuteen

§  Ratkaisu olisi kohtuuton maantieteellisen erityislaatuisuuden, kalastuksen, historiallisten ja taloudellisten tekijöiden kannalta, jos ratkaistaan Brittien hyväksi

o   Yhdysvallat käyttää persistent objector doktriinia perustellessaan esim. rikosoikeudellisiin sopimuksiin sitoutumattomuutta

Luento 11.9.

Kansainvälisen oikeuden yleiset periaatteet, lähteet ja sopimukset

-          Itsenäiset valtiot solmivat sopimuksia, yleissopimuksia yms. toisten itsenäisten valtioiden kanssa (sekä itsenäisten ei valtiollisten organisaatioiden kuten Punainen risti kanssa)

o   Valtiosta riippuen voi olla tärkeämpää miellyttää lobbaajia kuin poliitikkoja, jotta soppimuset toimivat

§  riippuu siitä, kummilla on enemmän valtaa valtiossa

YK:n tunnistamat yleiset periaatteet

-          Vastuu aiheutetuista vahingoista (vahingonkorvausperiaate)

-          Retrospektiivisyyden kielto (taannehtivuuskielto)

-          Res judicata

o   kaksoisrangaistavuuden kielto, kun rikosasia on kertaalleen päätetty, ei samasta asiasta voida nostaa uudelleen syytettä

-          Bona fides

o   vilpitön mieli à hyvässä uskossa toimiminen

-          Pacta sunt servanda

o   sopimukset on pidettävä

-          rebus sic stantibus

o   poikkeus pacta sunt servandaan, perustavanlaatuinen muutos olosuhteissa

-          Ex aeque et bono (tasavertaisuuden periaate)

-          Jus cogens (ehdoton sääntö, aina ja kaikkialla voimassa oleva sääntö)

o   Sopu Wienin yleissopimuksen art. 53

o   ehdottomat normit (kumoamaton)

§  ei voida muunnella tai muuttaa

o   Lista normeista, joista ei voi tehdä sopimusta

o   17 normia

§  kidutuksen ja ihmisiä halventavan kohtelun kielto

§  orjuus tai ainakin orjakaupan kielto

§  rikokset ihmisyyttä vastaan (kansanmurha)

§  pacta sunt servanda

§  oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteet

-          Equity

o   kohtuus

o   =/= ex aequo et bono

-          North Sea Continental Shelf ICJ 1969 Saksa v. Tanska, Alankomaat

o   kiista mannerjalustasta

o   Saksa halusi enemmän kuin Tanska ja Alankoot oli myöntänyt (pacta sunt servanda)

§  Lisäys olisi päästänyt Saksan öljy ja kaasu alueille

·       Asia vietiin kansainväliseen tuomioistuimeen

·       laajennus myönnettiin equity (kohtuus, oikeudenmukaisuus) periaatteen perusteella

Valtio

-          Määritelmä: 4 kriteeriä, jotta voi kvalifioitua valtioksi

1.      laillisesti määritellyt valtion rajat

o   toisinaan tästä voi tulla kiistaa

o   rajasopimukset ovat vaikeimpia muodostaa ja muuttaa

§  usein sotien kautta

2.      rajattu alue

o   pysyvyys

o   valtiolle määritellyt alueet, kuten maat, meret, ilmatila

3.      Pysyvä väestö

o   paimentolaiskansat?

§  Intiaanit, saamelaiset…

§  myös paimentolaiskansat voivat kelvata pysyväksi väestöksi, kunhan he palaavat samalle tietylle alueelle (kyseiseen valtion)

§  à YK:n päätös koskien Saharaa

4.      Tehokas valtiovalta

o   Kykenee täyttämään velvollisuutensa valtiona

o   Voidaan ottaa haltuun oikeuksia (hallitus)

o   Kyky olla osallisena kansainvälisissä suhteissa

§  Onko mahdollista delegoida jollekin toiselle

·       esimerkiksi Monako on delegoinut jotain oikeuksiaan Ranskalle

-          Kriteerit haaste kehitysmaille

-          Kun kaikki 4 kriteeriä täytetty on kyseessä suvereeni valtio à oikeudet ja velvollisuudet

o   voi puolustaa kansaansa rajojen sisällä

-          Muiden valtioiden tunnustamista ei enää tarvita

-          Secession (eroaminen)

o   valtion alueen eroaminen

o   valtiosta irtautuu alue, joka siirtyy osaksi toista valtiota

§  esim. Krimi

-          Succession (Valtion seuraanto)

o   Vanhan valtion valta siirtyy seuraaja valtiolle

§  Neuvostoliitto ßà Venäjä

o   Seuraajan on toteutettava vanhat sopimukset

-          YK:n peruskirjan art. 1 ja 2

o   Tarkoituksena riitojen rauhanmukainen selvittäminen

o   Valtion (vahingon)korvausvelvollisuus, jos ei kykene tähän

§  esim. sotakorvaukset

Valtoin toimivalta

1.      säätää lakeja

2.      toimeenpanna

3.      tuomita/tuomioistuinjärjestelmä

-          Toimivallan perustat:                     

o   Alueellisuus

§  Aktiivinen

·       Teko on lähtöisin valtion alueelta

§  Passiivinen

·       Tapahtuman aiheuttama reaktio aiheutui valtion alueella

o   Henkilö

§  Henkilö on valtion kansalainen

o   Sopimusperustainen

o   Universaali

§  Kuka vain voi käyttää toimivaltaa asiassa joka rikko jus cogenia

§  terrorismi, piratismi

o   extraterritoriaalinen

§  rajat ylittävä toimivalta

§  ympäristöasiat

§  sotilaalliset tukikohdat toisessa valtiossa

Meri

-          kansainvälisiä vesiä koskee samat velvollisuudet ja oikeudet kuin maatakin

o   tukikohdat, lahdet, satamat…

-          Alueellinen meri

o   12 mailia

o   suvereenia aluetta

§  viaton kauttakulku

·       oikeus kulkua läpi, mutta ei jäädä norkoilemaan, esimerkiksi tutkimaan tai kalastamaan

§  UNCLOAS

·       YK:n merioikeusyleissopimus

·       sotilaallisten alusten on annettava ilmoitus

§  Yksinomainen talousvyöhyke

·       200 meripeninkulmaa rannikosta

§  Avomeri

§  syvämeri

-          La Grand Case, Saksa v. USA, ICJ 1999

o   2 poikaa, äiti saksalainen, isä amerikkalainen, muuttaneet Saksasta hyvin nuorina (eivät edes puhuneet saksaa)

o   Ryöstivät pankin Amerikassa à Arizonalla oli toimivalta (kyseessä ei ollut liittovaltion asia)

o   Valtiolle, josta henkilöt ovat kotoisin, pitäisi antaa ilmoitus, jos sen kansalainen on pidätettynä tai syytettynä

§  Saksa ei saanut ilmoitusta, pojat oisivat voineet olla Amerikan kansalaisia (asuneet siellä suurimman osan elämästään, puhuivat täydellistä englantia...)

à Saksa vei jutun Kansainväliseen tuomioistuimeen

o   USA sanoi noudattaneensa sen kansallista lakia

§  Kansallinen laki ei voi olla syynä olla noudattamatta kansainvälistä oikeutta

à Saksa voitti

o   Elämälle ei voi asettaa rahallista arvoa

§  Pojat olivat jo kuolleet (kuolemanrangaistus)

o   On vaadittava jotakin, jos asian vie oikeuteen

à Vakuutettava että asia ei toistu

à Anteeksipyyntö

o   Vaikutus: nykyään heikommatkin valtiot voivat vedota tähän ennakkotapaukseen pelastaakseen valtioidensa kansalaisia

-          Trail Smelter, USA v. Kanada välimiesmenettely 1941

o   Sic Utere tuo (ut alienum non leadas)

§  poikkeus toimivallan sääntöihin

§  et saa aiheuttaa merkittävää vahinkoa toiselle

§  kohtuus, oikeudenmukaisuus

-          Temple Case, Kambodzha v. Thaimaa ICJ 1962

o   Sopimus näiden kahden valtion välillä valtion rajoista

§  rajalinja seurasi vedenjakaja rajaa, mutta teki kaarron temppelin kohdalla

§  YK à molemmilla puolilla mielenkiintoisia argumentteja, mutta pacta sunt servanda sopimus pitää

Luento 18.9.

Kansainväliset organisaatiot

-          YK

o   USA vähentämässä panostaan (tällä hetkellä n. 22% YK:n rahoituksesta peräisin USA:lta)

o   pääasialliset organisaatiot

§  Huoltohallintoneuvosto, turvallisuusneuvosto, yleiskokous, Talous- ja sosiaalineuvosto, Kansainvälinen tuomioistuin, sihteeristö

o   Itsenäiset valtiot ovat tasavertaisia (ääni on samanarvoinen jne.)

§  eriarvoisia turvallisuusneuvostossa à pysyvät jäsenet

·       voivat tehdä muita sitovia päätöksiä, jos kaikki pysyvät jäsenet yhtä mielisiä

o   voi sitoa jäsenvaltioiden lisäksi maita, jotka eivät ole jäseniä

·       On olemassa periaate, että on oltava 5 enemmän tasa-arvoista valtiota, jotka voivat velvoittaa muita estääkseen sotia

o   nopeissa kansainvälistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa voitava toimia nopeasti ja tehokkaasti

o   Sopimusten johdannot eivät ole sitovia

§  auttavat sopimusten ja sen sanojen tulkinnassa

o   Tavoitteita

§  Välttää sotia, vahvistaa perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia, valtioiden on kohdeltava toisiaan kuten hyvää naapuria

o   Koordinointi ja kommunikointi eri toimijoiden välillä on vaikeaa, saattaa olla samoja intressejä samassa asiassa, mutta ei mitään hajua siitä, että toiset ovat työskentelemässä myös asian parissa

§  Valtavan kokoinen organisaatio

§  Eri intressejä ja periaatteita

§  Henkilökunta on kotoisin eri maista jne.…

§  Instituution sisäinen ja ulkoinen kilpailu

·       kilpailua esim. rahoituksesta

o   Kansainvälinen oikeushenkilö

o   YK:n peruskirjan valta-asema art. 103

§  Peruskirjan velvoitteet ovat muita vahvempia

·       ristiriitatilanteessa muiden sopimusten kanssa peruskirja voittaa

-          IMF (Kansainvälinen valuuttarahasto)

o   Rakenteelliset uudistukset

o   Lainsäädäntö

o   Varojen hoito

o   Valtion valuutan tukeminen

§  koskee usein kehitysmaita

-          Corfu channel UK v. Albania ICJ 1949

o   UK alukset väijyivät ympäri Välimerta, lähellä rantaviivoja (aluevesillä)

§  UK:n tehtävänä turvan ja rauhan ylläpitäminen toisen maailmansodan jälkeen

§  Kärsivät tietoa

o   Albania yritti protestoida, jotta UK ilmoittaisi milloin he ovat tulossa

§  Koki brittien alusten läheisyyden uhkana

§  UK sivuutti pyynnön, heidän mukaansa he olivat kanisanvälisillä vesillä eivätkä tarvitse lupaa

o   UK sota-alus osui merimiinaan, Albania näki tapauksen, mutta ei tullut auttamaan

§  UK oli tapahtuman sattuessa kansainvälisillä vesillä

§  UK alkoi poistamaan miinoja tämän jälkeen kerätäkseen todisteita

§  Albania kielsi heitä tulemasta rantaan

§  Viaton kauttakulku

·       myös sota-aluksia koskee viaton kauttakulku, mutta heidän on oltava viattomia

o   viattomuus täytyy näyttää, esimerkiksi kanuunat suunnattu ylöspäin, jotta voidaan havaita, että niillä ei olla ampumassa, sukellusveneiden on noustava pintaan

·       Jos keräät jotakin ei olla vain viattomasti kulkemassa läpi à kyseessä ei ole viaton kauttakulku

§  ei oikeudellista pakkoa ilmoittaa ennakkoon läpi kulustaan tai odottaa lupaa

o   UK loukkasi Albanian suvereeniutta kerätessään miinoja

o   Albania rikkoi kansainvälistä oikeutta enemmän toimiessaan vastoin perustavanlaatuista ihmisyyden huomioon ottamista (elementary considiration of humanity)

§  miinojen asettaminen vesiinsä, ei antanut sitä tiedoksi eikä varoittanut siitä muita, eikä auttanut UK:ta, kun he osuivat miinaan

§  Albania väitti, että he eivät tienneet miinoista (selvisivät lopulta saksalaisiksi), mutta tuomioistuimen kanta oli, että heidän olisi pitänyt tietää à tehokas kontrolli (effective control), yksi osa suvereeniuutta, valtion on vastuussa omista alueistaan

o   UK voitti jutun

§  UK hallitus otti itselleen joitain Albanian varallisuutta, jota heillä oli Britannialaisissa pankeissa vakuudeksi (Albanian täytyi maksaa 2 miljoonaa UK vahingonkorvauksena)

-          YK:n merioikeusyleissopimus

o   perustuslaki?

§  packed deal

·       monta ongelmaa yhdistetty osaksi yhtä pakettia

§  ei varaumia, kaikki hyväksyttävä kerralla tai ei ollenkaan

·       pitäisi olla mahdollista tehdä varaumia, itsenäisellä valtiolla tulisi olla mahdollisuus päättää mitä he hyväksyvät ja mitä eivät à doctrine of reservation

o   sopimukseen pääsy olisi kestänyt muuten liian kauan

o   Wienin sopimuksessa ei pakettidiiliä estävää artiklaa

§  Tasapaino saavutettu vaihtokaupoilla

§  Tärkein sopimus, joka säätelee merenkäyttöä

o   Myös yksityisellä sektorilla intressejä

§  vaikutusta teollisuusmaihin, joiden yritykset olivat investoineet syvän meren miinoihin

·       yksityistä rahaa, investointeja ja teknologiaa mukana

o   Ratifiointi

§  Sopimuksen ratifiointi valtion hallituksessa tavalla, millä valtion valtionsääntö määrää

o   M/V Saiga ITLOS (Kansainvälinen merioikeustuomioistuin) 1999

§  merellä tankkaaminen

·       vältetään tullit, verot, kontrolli

·       säästää aikaa

·       aluksia ei valvota (esimerkiksi ympäristö asioissa)

o   Valtio, jonka lipun alla alus seilaa pitäisi valvoa

§  ei oikein mahdollisuuksia valvoa

o   Pitäisi käydä kotisatamassa säännöllisillä tarkastuksilla

o   Jos eivät käy tai eivät pääse tarkastuksesta läpi, eivät saa enää seilata kyseisen lipun alla

o   Saint Vincent & Grenadiinit v.  Guinea

§  YK:n merioikeusyleissopimus art. 55

§  Guinealla on yksinomainen talousvyöhyke

·       muilla valtioilla oltava kalastuslupa

·       Saigan takia menettävät rahaa, kun alukset eivät tule heidän satamiinsa

§  Kuka aluksesta vastuussa ja kehen ottaa yhteyttä?

·       miehistä, omistaja, johto…?

o   kaikki kotoisin eri maasta

§  Guinean partiomiehet nousevat Saigaan sen jälkeen, kun he ovat pyytäneet tätä pysähtymään (heidän sisäisillä vesillään)

·       ammuskelevat ennen kuin he suostuvat pysähtymään ja pidätys tehdään

o   excessive use of force

·       Talousvyöhykettä koskevia kysymyksiä ei käsitelty

o   à non liquet

§  Kansalaisuus tulee sen perusteella missä maassa on rekisteröity oikeushenkilöksi

1.      à rekisteri perusteinen

2.      à todellinen yhteys

·       esimerkiksi missä toimisto sijaitsee, mistä maasta miehistö on kotoisin…

3.      ei kansalaisuutta à jonkun pitäisi olla mahdollisuus ottaa se

·       diplomaattinen suojelu (tässä tapauksessa M/V Saiga sai sen Grenadiineilta)

-            Gabcikovo–Nagymaros dam, Slovakia v. Unkari ICJ 1997

o   jokivesien käyttö

o   oikeudenmukainen ja tehokas käyttö

o   Kansainvälinen ympäristöoikeudellinen ennakkotapaus ICJ:ltä?

§  ICJ suoritti katselmuksen

§  Ympäristövaikutukset (EIAs)

à ICJ ei ottanut kantaa ympäristövaikutuksiin

o   Rebus sic stantibus = olosuhteiden olennainen muuttuminen

§  ei päde, vain poliittiset muutokset

o   Pacta sunt servanda

§  molemmat osapuolet rikkoneet sopimusta

§  Slovakia ei toiminut alkuperäisten sopimuksen mukaan padon rakentamisessa

o   Osapuolet ovat velvollisia jatkamaan neuvotteluja hyvässä hengessä

Luento 20.9.

Kansainvälinen ihmisoikeus laki

-          Ihmisoikeudet ovat universaaleja, samanarvoisia kaikille

-          Eivät ole staattisia

o   kehittyvät jatkuvasti

o   kasvavat ja laajentuvat

-          Peräsin moraalista, arvokkuudesta ja etiikasta

-          Sekä oikeuksia että velvollisuuksia

o   eivät ole velvoittavia, ellei ole kansainvälisessä sopimuksessa, jonka valtio on ratifioinut

o   Valtioilla velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia

o   kaikki yksilöt ovat oikeutettuja nauttimaan ihmisoikeuksista

-          On helppo ylläpitää kuvaa valtiosta, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia, vaikka ei todellisuudessa kunnioittaisi niitä

-          Ihmisoikeudet ovat universaaleja ja luovuttamattomia; näkymättömiä; toisistaan riippuvia ja toisiinsa liittyviä

-          Tasa-arvon periaate

-          Ihmisoikeuksien hierarkia

o   Ensimmäisen sukupolven (kansallis- ja poliittiset oikeudet)

§  universaaleja

§  oikeus elämään, kidutuksen kielto…

o   Toisen sukupolven (sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet)

§  oikeus työhön, oikeus koulutukseen…

o   Kolmannen sukupolven (kollektiiviset oikeudet)

§  oikeus puolustaa ympäristöä, oikeus kehitykseen…

Yksilö kansainvälisessä oikeudessa

-          yksilöllä on ääni

-          YK:n peruskirja art. 55, 56

-          Art. 2(7) – Mikään peruskirjan määräys ei oikeuta YK:ta puuttumaan maan sisäisisiin asioihin

o   Ihmisoikeuksia on helppo loukata tämän takia

o   iso este ihmisoikeuksille

YK:n ihmisoikeus toimielimet

-          Ihmisoikeusneuvosto

o   47 valtiota

o   Valitaan 3 vuoden toimikausiksi

o   antaa suosituksia maille

§  ei voi velvoittaa

o   julkaisee raportteja, lisää tietoisuutta, järjestää koulutusta jne.

o   Vapaaehtoisjärjestöjä ja muita

§  esim. kansalaisjärjestöt

o   Raportoi suoraa YK:n yleiskokoukselle

o   Antaa yleismaailmallisen määräaikaistarkastuksen

-          YK:n yleiskokous

-          Turvallisuusneuvosto

-          YK:n pääsihteeri

-          Kansainvälinen tuomioistuin

-          Kansainvälinen työjärjestö

-          YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö

-          YK:n Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelin

-          Tuomioistuimet

-          Kansainvälinen rikostuomioistuin

Ihmisoikeus instrumentit

-          Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, YK:n kidutuksen vastainen komitea, Lapsien oikeuksien sopimus, vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus…

o   merkittäviä kansainvälisten ihmisoikeuksien välineitä

o   Suomi ratifioinut suuriman osan näistä

-          YK:n sopimusten toimielimiä

o   YK:n ihmisoikeuskomitea

o   YK:n kidutuksen vastainen komitea

-          Kaikki sopimusten toimielimiä (paitsi SPT)

o   Ottavat vastaan ja tarkastelevat jäsenvaltioiden antamia raportteja

o   Antavat päätelmistä suosituksia auttaakseen valtioita toteuttamaan heidän velvollisuutensa

o   Kehittää yleisiä kommentteja/suosituksia sopimusehtojen tulkinnasta, sekä aineellisoikeudellisia että menettelyoikeudellisia

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus

-          Johdanto

-          30 artiklaa

o   Perus käsitys ihmisarvosta, tasa-arvosta ja veljeydestä

o   yksilön oikeudet

o   perustavanlainen laillisuus ihmisoikeuksille

o   Yksilön oikeudet suhteessa yhteisöön

o   Perustuslailliset vapaudet

o   Taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset oikeudet

o   rajoitukset

o   ei sitova väline

o   ”kaikkien kansojen ja kaikkien kansakuntien tavoiteltavaksi yhteiseksi ohjeeksi”

o   käännetty yli 500 eri kielelle

Kansainvälisiä ihmisoikeuksia koskevat perussopimukset, 1966

-          Oikeudet ovat yhteydessä toisiinsa

-          Erilaisia, mutta kaikki yhtä tärkeitä

-          KP- oikeudet (kansalais- ja poliittiset oikeudet)

o   välitön vaikutus (käytettävissä)

o   Voimakkaammat täytäntöönpano mekanismit

-          TSS-oikeudet (taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet)

o   edistyksellinen oivallus (vaatii resursseja)

o   Geneven sopimus sotavankien kohtelusta on mahdollista soveltaa välittömästi

-          Jos rikot jotain ihmisoikeutta, mutta koitat saada apua tämän ihmisoikeuden toteuttamiseksi, kyseessä ei ole kyseisen ihmisoikeuden rikkomus

-          Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus, 1966

o   oikeudellisesti sitova

o   Astui voimaan 1976

o   172 osallista

o   oikeus kansalaisaloitteeseen

-          Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, 1966

o   oikeudellisesti sitova

o   Astui voimaan 1976

o   169 osallista (USA ei osallinen)

o   Ei mahdollisuutta kansalaisaloitteeseen tai valtioiden väliseen valitukseen

§  tämä ennen valinnaista lisäpöytäkirjaa (23 osallista)

-          Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus

o   Osa 1 – Itsemääräämisoikeus

o   Osa 2 – Periaatteet

o   Osa 3 – Aineellisoikeudelliset oikeudet

o   Osa 4 – Ihmisoikeusneuvosto

o   Osa 5 – Ei puuttumista YK:n operaatioihin

o   Osa 6 – Tekninen osuus

-          Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja

o   Valinnainen pöytäkirja 1966

§  loi ihmisoikeusneuvoston?

§  116 osallista

§  78 – ei toimia (UK, USA, Kiina)

§  Suomi allekirjoitti 1967, ratifioi 1975

o   Toinen valinnainen pöytäkirja (1989)

§  kuolemanrangaistuksen kielto

§  85 osallista

§  110 ei toimia (mukaan lukien USA, Venäjä, Kiina, Intia, Israel)

§  Suomi allekirjoitti 1990, ratifioi 1991

o   Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus

§  Osa 1 – Itsemääräämisoikeus

§  Osa 2 – Periaatteet

§  Osa 3 – Aineellisoikeudelliset oikeudet

§  Osa 4 – Raportointi

§  Osa 5 – Tekninen osuus

Alueelliset ihmisoikeus sopimukset

-          Euroopan ihmisoikeussopimus 1950

-          Amerikan ihmisoikeussopimus 1969

-          Afrikan peruskirja ihmisten ja kansojen oikeuksista 1981

-          Afrikan peruskirja lasten oikeuksista ja hyvinvoinnista 1990

-          Amerikan valtioiden yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisestä, siitä rankaisemisesta ja sen poistamisesta 1994

-          Euroopan sosiaalinen peruskirja 1961 (uusittu 1996)

-          Kansalaisten vähemmistöjen suojelemista koskeva puiteyleissopimus 1995

Euroopan ihmisoikeussopimus 1950

-          oikeudellisesti sitova

-          37 osallista

-          16 lisäpöytäkirjaa

-          täytyy soveltaa myös kansallisella tasolla

-          Art. 1 – Velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia

-          Osa 1 – oikeudet ja vapaudet

-          Osa 2 – Euroopan ihmisoikeustuomioistuin

-          Osa 3 – Sekalaisia määräyksiä

-          Rajoitukset

o   lainmukainen

o   Tarpeellinen demokraattisessa yhteiskunnassa

o   60 400 vireillä olevaa juttua, 1735 annettua tuomiota 31.08.2018 mennessä

Luento 26.9.

kansainvälinen humanitaarinen laki

-          pienemmän pahan laki

-          universaaleja lakeja

-          Sodan lakeja

o   tavoitteena saada sodasta sivistyneempää

-          tarkoituksena rajoittaa sotaa

-          tasapaino sotilaallisten välttämättömyyksien ja inhimillisyyden välillä

-          Ei suojaa kaikkia

o   tappaminen on sallittua

-          koittaa rajoittaa sodan vaikutuksia

o   suojelee niitä, jotka eivät ole, tai eivät enää ole, osallisia sotatoimiin

-          Jus ad bellum ja jus in bello

o   Jus in bellum (voiman käyttö, YK:n peruskirja)

§  rajoittaa valtioiden keinoja voimatoimiin

§  Sodan oikeutus (itsepuolustus, UNSC päätökset)

o   Hus in bellum (laki sodan aikana, IHL)

§  hallinnoi tapaa, jolla sotaa käydään

§  Ei keskity sodan syihin tai sodan laillisuuteen

§  Tavoitteena rajoittaa sodasta johtuvaa kärsimystä

§  säätelee vain niitä osia sodasta, joilla on liitoksia humanitaarisuuteen

IHL todellisuudessa

o   erimielisyyttä siitä miten IHL:n yksittäisiä normeja tulisi soveltaa

o   erimielisyyksiä IHL:n luonteesta

o   erimielisyyttä siitä onko ihmisoikeuslailla oikeutta olla osa IHL:lää

Dualismin todellisuus

o   Erityistuomioistuin Sierra Leoneen, Syyttäjä vastaan Moninina Fofana ja Allieu Kondewa

o   ICJ Advisory opinon Ydinaseiden käyttöön ja niiden käytön uhkaan

Historia

o   Vain sotaa (antiikin aika – 1800)

o   Sota valtioiden politiikan käyttö tapana (1800-1900)

o   Neo-Just war) (1919- nykypäivä)

IHL:n rajoitukset

o   ei kiellä väkivallan käyttöä

o   ei voida suojella kaikkia, joita aseelliset konfliktit koskettavat

o   Ei tee mitään eroa sen perusteella mikä on konfliktin tarkoitus

o   Ei estä osapuolta voittamasta vihollista: edellyttää että konfliktin osapuolilla on rationaaliset tavoitteet ja että ne tavoitteet eivät ole ristiriidassa IHL:n kanssa

-          Sotilaalliset välttämättömyydet

o   Sekä sallii että rajoittaa

o   Oikeuttaa ne tavat, joita ei ole lailla kielletty

o   Kiellettyä määrätä niin, että ei saa jäädä lainkaan selviytyjiä, uhata tällaisella käytännöllä tai suostua tämän tyyppisiin toimiin

-          Humanitaarisuus

o   Ei voimassaolevaa periaate

o   ei Trump-kortti

o   Kaikenlaiset sotilaalliset operaatiot edellyttävät humanitaarisuuden huomioon ottamista, jopa ne, jotka ovat sopimusten ulkopuolelle joihin valtio on sitoutunut

-          Erilaisuus

o   Konfliktin osapuolten on jatkuvasti erotettava siviilit ja taistelijat. Hyökkäykset voivat kohdistua ainoastaan taistelijoihin. Hyökkäyksiä ei saa kohdistaa siviileihin.

o   Siviilien koskemattomuus hyökkäyksiltä ja sotavoimien kanavointi vain sotilaallisia objekteja kohti

o   Pakottaa komentajan käyttämään varovaisuustoimenpiteitä hyökkäyksissä, esimerkiksi antaa ennakkovaroituksia yms.

o   Vaatii sotijoita erottelemaan itsensä siviiliväestöstä

o   Vaatii taistelijoita erottumaan uniformuilla tai muilla näkyvillä merkeillä

o   Siviilejä kohtaan hyökkääminen on kiellettyä

o   Siviilikohteisiin hyökkääminen on kiellettyä

o   Aseiden käyttö, jolla ei voi erotella siviilejä tai siviilikohdetta ja sotilaskohteita on kielletty

o   Hyökkäys, joka epäonnistuu erottelussa, katsotaan harkitsemattomaksi/summittaiseksi hyökkäykseksi

-          Suhteellisuus

o   ICRC Customary IHL study rule 14 (Punaisen ristin kansainvälinen komitea)

o   Pyrkii vähentämään vahinkoja sivulliskohteilla hyökkäyksissä

o   Vaatii hyökkääjiä tekemään varotoimenpiteitä kuten antamaan ennakkovaroituksen

o   ICRC Rule 70: keinojen ja tapojen käyttö sodankäynnissä mitkä luonteeltaan aiheuttavat tarpeetonta loukkaantumista tai tarpeetonta kärsimystä on kiellettyä (kieltää sellaiset aseet, kuin myrkky, räjähtävät luodit jne.)

o   Ei rajoita tappojen määrää

o   Sääntö vaatii käyttämään samantapaisia aseita

o   Koskee vain siviiliuhreja, mikä ei tarkoita sitä, etteivätkö vahingot silti voisi olla laajoja

-          Varautuminen

o   Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirja (1. pöytäkirja) art. 51 kohta 2

o   siviileille on annettava ennakkovaroitus

o   koskee sekä valittua asetta että taktiikkaa

o   Koskee siihen hetkeen asti, kunnes päätös on tehty hyökkäyksen laukaisemiseksi

IHL ja IHRL

o   Kaksi eri lain haaraa

o   Ihmisoikeuslaki (IHRL):

§  on lähtöisin kotimaisesta, synnynnäisestä laista

§  Tarkoituksena suojella yksilöä valtion vallan väärinkäytöltä

§  Voidaan rajoittaa (lukuun ottamatta tiettyjä oikeuksia)

o   Kansainvälinen humanitaarinen oikeus (IHL):

§  koskee valtioiden välisiä vihamielisyyksiä

§  Lain osa, joka säätelee valtioiden välisiä suhteita

§  ei voida rajoittaa

§  Kaksi periaatetta:

·       pakollista

·       yksityiskohtaista

Historia

-          Historiassa sotien lakeja ovat olleet:

o   rajattuja aikaan ja tilaan

o   Usein sopimukset allekirjoitettiin vasta sodan päätyttyä

o   Koski vain tiettyjä taisteluita

o   Vaihtelivat ajanjakson, paikan, moraalisten standardien ja kulttuurin mukaan

-          IHL:n alkulähteet

o   Pietarin julistus 1868 (joidenkin aseiden kieltäminen, kuten räjähtävien kiväärin luotien

o   1899 ja 1907 Haagin julistus (maasodat War on Land)

o   1925 Geneven pöytäkirja

§  tukehduttavien, myrkyllisten ja muiden samankaltaisten kaasujen sekä bakteriologisten keinojen käytön kieltoa sodassa

o   1864 Geneven sopimus (ensimmäinen)

§  maavoimien haavoittuneiden ja sairaiden aseman parantaminen

o   4 Geneven yleissopimusta 1949 ja kaksi lisä pöytäkirjaa 1977

-          Haagin sopimus

o   Lähde: Haagin yleissopimus I-XIV 1899 ja 1907

o   Sotavoimien oikeudet

o   ei rajoita sotatoimia, joten jättää rakoja ja epäselvyyksiä

-          Geneven sopimus

o   Lähde: Geneven yleissopimukset I-IV 1949 ja AP I-II 1977

o   Suojelee yksilöitä

o   ei salli poikkeuksia

-          Geneven yleissopimus 1949

o   Ensimmäinen Geneven yleissopimus (haavoittuneet ja sairaat maalla)

o   Toinen Geneven yleissopimus (haavoittuneet, sairaat ja haaksirikot merellä)

o   Kolmas Geneven yleissopimus (sotavangit)

o   Neljäs Geneven yleissopimus (siviilit)

-          Tapaoikeus

o   ICRC:

§  Kansainvälinen tapaoikeus koostuu säännöistä, jotka tulevat ”yleisesti hyväksytyistä käytännöistä, jotka on hyväksytty lakina” ja jotka ovat itsenäisiä sopimuksista syntyneisiin lakeihin nähden. Kansainvälinen humanitaarinen tapaoikeudella on ollut merkittävä vaikutus nykypäivän sotilaallisiin konflikteihin, koska se täyttää rakoja, joita sopimuksista on jäänyt ja se vahvistaa uhrien suojelua.

Sotatoimien tavat ja keinot

-          Ei rajoittamaton (Art. 22 Haagin yleissopimus 1907, Art. 35 AP I)

-          keinot – aseet

-          tavat – taktiikat ja strategiat

-          aseet

o   laittomat aseet

o   lailliset aseet, joilla on rajoituksia

o   aseiden lainvastainen käyttäminen

-          periaatteet

o   Kielto käyttää tapoja ja keinoja sotatoimissa, jotka aiheuttavat liiallisia vammoja ja tarpeetonta kärsimystä

o   Aseiden umpimähkäisen käytön kielto

-          liiallisen vamma tai tarpeetonta kärsimys

o   Valtiot: Se mikä on suurempaa kuin välttämätön kärsimys sotilaallisen kohteen saavuttamisessa

o   ICJ: Vahinko, joka tarpeettomasti lisää taistelijoiden kärsimystä

o   ICRC: Vamma on liiallinen tai kärsimys tarpeetonta, kun se ei ole sopusuhteessa odotettuihin sotilaallisiin etuihin

-          Kielletyt ja rajoitetut aseet

o   Pietarin julistus 1868

§  räjähtävät luodit

o   Haagin yleissopimus 1899, 1907

§  räjähtävät luodit, myrkky

o   YK:n Eräitä tavanomaisia aseita koskeva yleissopimus 1980

§  ei havaittavat osat, maamiinat, sokaisevat laser aseet

o   Ottawan sopimus

§  miinat, rypäleaseet

Kansainväliset rikokset

o   sotarikokset

o   rikokset ihmisyyttä vastaan

o   kansanmurha